Mattotelineellä osa 2

- veljellistä painia


Mattotelineellä viihdytään pitkiä aikoja. Se antaa mahdollisuuden maisemien ihailuun, tasapainoharjoitteluun ja välillä pieneen vääntöönkin veljesten kesken.

Katsotaanpa.

Yrittänyttä ei laiteta, tuumasi Keke kun tangolle kapusi. Kassu on jo varmistanut paikkansa. Pitelee tiukasti tassuilla matosta kiinni. "Älä veli rymistele niin kovasti!"

Oukei, ylhäällä molemmat. Hetki tuumailua ja paikkaan tutustumista.

Ja siitä se sitten lähti - tällä kertaa. Kekeltä oikeaa suoraa kohti Kassua. Haaste on annettu. Miten Kassu kuittaa?

Ou, nou! Homma hoituu Kassun kannalta hyvinkin helposti. Keken tassun heilautus osuu omaan nilkkaan, niin sanotusti. Huiskis, kolli alas tangolta!

Mahtavaa ponnistelua ja uutta vääntöä. Maahan ei Kekellä ole halua. 
Kuuluuko Kassun suunnalta kannustusta? Tsemppaako veli veljeä? Tarjoaako auttavaa tassua... hhhmmm....

... olemmeko yhtä mieltä siitä, ettei auttaminen ollut Kassun ensimmäinen ajatus? Vähän niinkuin että "pysy kuule siellä, minne olit menossa". Voi tätä kaksikkoa :D

Kokeneena vääntäytyjänä Keke selvittää itsensä takaisin tangolle. Kassusta huolimatta.
Huh, tilanne ohi. Rauha maassa, tai siis tangolla.

Vai oliko kaikki tässä?

Mitä arvelette. Saako Kassu Keken innostumaan? Ottamaan revanssin? Vai ehkä ihan jotain muuta?

Jatkuu seuraavassa osassa :) Pysykää ystävät kanavalla!

Mattotelineellä trilogin
osa 1
osa 3


Mukavaa ja aurinkoista viikon jatkoa teille kaikille <3

Mattotelineellä osa 1

- kauniissa kaaressa, yhtäaikaa

Mikä se on joka kollipoikien päät kääntää?

No tietty, tottakai!

Sehän on böödi :D Ja oikein söpö. Tunnistaako kukaan, mikä tämä "herkkupallero" on lajiaan? Pienikokoinen, ohut korsi riitti kannattelemaan.

Mattotelineellä sattui muutakin hauskaa.
Niistä pikapuoliin.

Mukavaa uutta viikkoa teille kaikille!

Mattoteline trilogi jatkuu.
Osa 2
Osa 3

Iltalenksu

- Saaren illat ovat pitkiä
         ja kalliot mielenkiintoisia

Rantakallioilla ei ole koloa, kiven alustaa tai ruohontupsua, kynsilaukasta puhumattakaan, jota kollipojat eivät tutkisi. Perjantai-illan saarirutiineihin kuuluu kallioiden tarkastus. Satoi tai paistoi. Tuuli tai tuiskusi. Kallio kaikkine koloineen ja lätäköineen viehättää kaupunkilaispoikia kovasti. 

Niin tänäkin perjantaina. Yhdessä kiivettiin kallioiden harjalle, ihasteltiin maisemia ja leijaa taivaankannella.

Kokemuksen komealla rintaäänellä naukaisemme kaikki: Ihan just niinkuin aina ennenkin. Kaikki samalla tavalla, kuin totuttu on. Perinteet, ne ovat kaikkien turva <3

Privaattikyyti kotiteltalle. 

Kaiken tutkimisen jälkeen uni maittaa :)

Mukavaa viikonloppua teille kaikille

toivottaa Kassulan väki

Ihanaa juhannusta

Kaikki te ihanat siellä
                         meiltä teille <3

toivottaa Kassulan väki.

Nautitaan keskikesästä <3

Kollikummitus

- jotain jännää


Tätä ei oikein uskaltaisi edes kertoa. Mutta koska kaikki tapahtui keskellä kirkasta päivää, rohkenen.

Oli iltapäivän siestan aika. Kaikki levolla ja omissa oloissaan. Kunnes...
Varjo alkoi liikkua seinää vasten. Ihan itsestään. Tuli ja meni. Lopulta Varjo nosti äänettömästi tassunsa ilmaan ja melkein, melkein sanoi hu-huu! Mutta todellisuudessa ääntäkään ei kuulunut. 

Kassu on kaiken todistaja. Kysykää vaikka. Kassu kyllä vahvistaa. Kesäkoijassa  - kummittelee!

... että Kekekö se olisi kummituksen virkaa hoitanut. Nou, nou.
Keke vahvistaa.

:D

Oikein mukavaa viikonlopun jatkoa kaikki te siellä <3