Kulunut viikonloppu on vietetty kotosalla. Tehdäänpä yhdessä katsaus Kassun ja Keken mielipaikkaan kotona.
Kassulan parvekkeen officen tuntevat blogia pidempään seuranneet. Uusille lukijoille lyhyt kuvaus paikasta: se on kaikki. Oleskelu-, kiipeily-, kirmailu-, kinastelu-, voimistelu-, nukkuma-, lepäily-,.. sanoinko jo oleskelupaikka? Siis ihan kaikki. Kassu ja Keke viettävät toimistossaan paljon aikaa. Hellyyttävintä on alhaalta katsella kun pojat sulloutuvat telineen yläosaan, nimeltään Pilvilinna, liki kolmen metrin korkeuteen - yhdessä. Sopu sijaa antaa ja sitä rataa. Yhdessä siellä ollaan. Toisinaan jopa nukutaan.
Toisinaan taas - jotain muuta...
Vaikka sopuisia keskenään ovat, kyllä pikku ryppyja silloin tällöin syntyy. Veljekset tuntevat toistensa herkät hetket. Osaavat "kannustaa" toinen toistaan erilaisiin kinkereihin.
Katsotaanpa, näyttää pientä liikettä syntyneen ylätasanteella. Ilmeestä sen huomaan, pian kisataan.
Miten on Kassu? Tuleeko veli perään?
"Tulee, tulee! Tässä on nyt pikkusen mamma funtsittavaa. Älä häiritse!"
Keken ilme on tiukka ja tarkka.
Juu, kyllä kaikki merkit ovat ilmassa. Tassurysyä tulossa. Ou nou, uskaltaako katsoa?
Tassua tarjotaan ja vähän haukkaamisen puolellekin mennään. Vai, onko tuo pusu?
Tää on niin tätä, kollipoikien touhua. Ota tästä nyt selvää.
Kesken kaiken kuuluu rapsahtus. Toiminta pysähtyy ja pojat jäävät kuulolle. Muutama sana siinä vaihdetaan. "Kuuliksä ton? Ihan ku ruokapurkki olis avattu. Oliks se se?"
Kassu: "Ssshhh! Oo nyt hetki paikallas, kuuluuks lusikan kalinaa kans?"
Sen siitä Kassu saa, kun purkeista uneksii...
Että näin. Kuinkas teillä muilla monikissaperheillä? Onko teillä tällaista menoa? Vai ovatko kissanne kiltisti - aina ;)?
Entä kissa-ainokaiset, minkälaisia ovat heidän leikkinsä?
Ei se paininnujakka Kassulla ja Kekellä kauaa kestänyt. Ei koskaan kestä.
Pian oli kumpaisellakin omat mietteensä ja mielenkiinnon kohteensa <3
Kesäistä alkanutta viikkoa kaikki te siellä!
* toivottaa Kassulan poppoo
Ihania kuvia - näistä ei voi kun tulla hyvälle tuulelle! On ne vaan veljekset;)
VastaaPoistaMeidän Viiru ei enää kauheasti leiki - siis samalla lailla kuin nuorempana - mutta kyllä Viirultakin vielä metkut onnistuvat. Niin kuin tänäänkin, kun yritämme maalata yhden huoneen seiniä ja sehän ei Viirua miellytä jos ei mukaan pääse;) Muutamassa viiksikarvassa näyttää jo valkoista maalia väräjävän;)
Kiitos Lady <3 Pojat ne on poikia :)
PoistaVoi ihana Viiru. Tottakai on maalaushommissa oltava mukana. Vaikka ihan viiksikarvan verran ;)
Tutulta näyttää :-) Kyllä meidän tytöt painii ihan samalla tavalla, vaikka eivät enää ole mitään neitosia. Samassa kiipeilypuussa ei voi olla kuin sekunnin, kun jo tassu heiluu. Tosin tällaisia painimatseja ei ole edes joka päivä, ehkä pari kertaa viikossa.
VastaaPoista:) Menoa ja meininkiä siis teilläkin. Miten musta tuntuu siltä, että niin se taitaa olla kaikissa kissakodeissa :D
PoistaNahistelut ovat jokapäiväisiä meillä. Mutta me mietittiin että eikö toimistossa pidä tehdä myös jotain "työtäkin"? - Pepsi ja Max
VastaaPoistaNo tuota, työstä se käy tuo painiminen. Toimistoksi kiipeilyteline nimettiin kun siellä vietetään valoisaa aikaa, silleen 8-16 tyyppisesti.
PoistaToimistotyöksi luetaan Kassulassa lepo ;D
Meillä on välillä sellainen jytke ja ulina, että kuulosujaimet olisi tarpeen ;)
VastaaPoistaMutt kyllä noi iteidän pojjaat vaan on ihanan ilmeikkäitä ja komeita, jopa silloin kun se etutasssu jysähtää otsikkoon ;D
:) Siellä missä kissoja, siellä actionia :D Näin se näyttää olevan.
PoistaIhana sinä, kiitos poikien puolesta. Hauska toi "etutassu otsikkoon" ilmaisu :D
Ihanat kuvat.
VastaaPoistaPena leikkii joskus ihan yksin, saa hirveitä villejä ympäri huushollia jonkun lelun perässä tai sitten leikitään yhdessä. Öisin Pena tykkää nykyään leikkiä mun varpailla - niitä pitää saalistaa kynnet ojossa ja kovaan ääneen huutaen, ei kiva. :)
Voi kiitos sinä ihana <3
PoistaTuo ralli ympäri huushollia on Kassulassakin tuttua. Häntä suorana ja peräkanaa silloin mennään. Penan yöaikainen varvasleikki huuteluineen ei kuulosta kovin toivottavalta - ou nou! Jaksamista sen kanssa <3
Pojilla on poikien leikit. :D Äitini poikakisut leikkivät keskenään läimimistä ja hippaa. Meillä tytöt leikkivät hippaa, Haiku koittaa myös läimimistä siinä yhteydessä (mitäs toinen on niin hidas, että Haiku ehtii saada kiinni), mutta Nora ei tykkää. Raku-pojan kanssa taasen tytöt leikkii painia, harvemmin hippaa.
VastaaPoista:) Niin on!
PoistaPaini kuulostaa tutulle ;). Hippa on hauska leikki. Silloin ei kodista vauhtia puutu :D
Hieno kuvasarja - ja ihanaa, kun on parveke!
VastaaPoistaKiitos Ana <3
PoistaPalveke on kyllä parhautta :)
Pojat ovat poikia, kyllä sitä vähän painia pitää! Meillä tytöt tykkäävät enemmän suoranaisesta riehumisesta. Päivittäin saamme todistaa useampia riehuhetkiä, jolloin painellaan hännät suorina niin lujaa, että ei ehditä väistellä edes kaikkia eteen tulevia esteitä, saati lajitovereita... Sattuipa tässä eräänä päivänä isäntää leukaankin, kun Lempi-neiti porhalsi sohvaa pitkin niin lujaa, että kolari siinä sitten lopulta tapahtui. :D
VastaaPoistaTiikerililjan Elina
Paini, pari päivässä pitää kropan vetreänä ja mielen virkeänä :D
PoistaVauhtia ei varmasti teillä puutu kun tytöt laittavat juoksuvaihteen päälle. Kuulostaa ihan sille, etteivät kypärä ja syndit olisi ollenkaan hullumpi juttu huoltojoukoille ;)
Teillä on mainio office parvekkeella. Ja niin maanmainiot veljekset, komeat pojat painimatseineen ja pienine mäiskeineen. Meillä asustaa äiti ja tytär. Ehkä noin kerran päivässä heilläkin on pieni painimatsi, ainakin jos toinen saa innostettua toisen painituulelle. Hillittyä meininkiä meillä on enimmäkseen. Jostain syystä ulkotarhassa Ruska pitää komentoa Rauhalle ja jopa heristelee tätä, jos tulee liian liki.
VastaaPoistaOn se. Mukava toimintatoimisto.
PoistaNiin se taitaa olla, että paini silloin tällöin pitää kissat virkeinä ja nivelet notkeina :D