Tapasin joutsenen

- Keke kertoo

"Okei, olipa kerran..."

"Ei Keke, pliiis ei noi. Kerro se niin kuin kaikki tositarinat kerrotaan. Katsos kun sadut alkavat aina olipa kerran."

"Okei sit... Oli synkkä ja myrskyinen yö... Mitä sä mamma tolleen katot mua? Täähän on ihan eri juttu kuin olipa kerran. Näinhän se Tenavien Ressukin oman tarinansa aloittaa."

..... "No joo, joo. Mä kerron kunnolla."

" Oltiin porukalla aamulenkillä. Lähetään usein aikaisin liikkeelle. Ollaan Kassun kanssa kauheen tyytyväisiä, et mamma ja pappa on oppinu meidän aamurytmin. Vaik pappa kyl sanoo, ettei kysymys ole oppimisesta vaan pakosta. Meidän aamujuoksut on kuulemma sen verran vauhdikkaita, et siinä herää ihan pakosta. Noh, mut anyways päästään ajoissa liikkeelle ja se on hyvä juttu se. Meinaan kun aamuisin on mukavan rauhallista."

"Meil on Kassun kanssa tapana laskee läheisen merenpoukaman tipuset. Niit on aina kauheen monta siel ja ne liikkuu paikasta toiseen. Mä sekoan laskuissa aina jossain kuuden ja kahdeksan välillä. Sen jälkeen päätän vaan, et niitä on monta. Ehkä mä vielä joskus opin ne kaikki laskemaan."

"Tänä aamuna Kassu oli jotenkin ihan kipsis. Se lähti reippaasti ulos, mut kun oli aika lähtee mersusta jalottelemaan, ni ei mitään. Sinne se jäi katteleen, vaik mä ihan oikein kunnolla houkuttelin sitä mukaan."

"No mut meikä päätti nauttii maisemista. Olin silleen hiljaa kaislikos. Nää meidän tutut böödit siin uiskenteli niin ku eivät olis mua muka huomanneetkaan. Tai ehkä mä olin silleen sopivasti piilossa, ettei ne mua hoksannu. Hitsi kun toi vaaniminen on kivaa puuhaa."

"Aikani siin kattelin. Alko viilee vesi vähän tuntuu tassuissa. Sit mä näinkin mielenkiintoisen näköisen puun. Kiipesin katteleen tarkemmin. Meidän puiden halaaja, sano pappa. Mä tykkään kun se sanoo niin. Mulla on sydämessäni oma paikka kaikille puille. Tykkään olla korkealla."

"Ja kuulkaa kyl joka ulkoilureissulla muutama pensas ja puska on tarkastettava. Niiden suojis ripisee ja rapisee niin et mielikuvitus alkaa oikein laukkaamaan. Et mitä kaikkee siel mun lisäks mahtaakaan piilotella."

"Oottakaas hetki, mamma tos supisee mun korvaan jotakin.
Niin mamma... mut mähän olen ihan kohta siinä kohtaa. Joo, joo kerron kerron. Mut onhan mun taustat selvitettävä. Et miten me osuttiin yksiin Sen kanssa."

"Hassu toi mamma. Hätäilee tossa, et te ihan nukahdatte sinne kun mä vaan jaarittelen tässä. Mut pitäähän joka jutulla olla oma kaarensa. Mitä, missä ja milloin. Niin sanoinks mä jo et tää tapahtu tänään sunnuntaina, ulkona ja nyt sit mamman mieliks siihen varsinaiseen asiaan.

"Mä oon nähny näit isoi lintui aina silloin tällöin. Yleensä vähän kauempaa vaan kattellu. Tätäkin olisin omasta puolestani katsonu vaik vähän pidemmältä, mut tää tapaus tulikin mun luo. Mitä lähemmäksi se tuli, sitä isommalta se näytti. Eikä vaan näyttänyt..."

"Se oli iso!"

"Kävi oikein siipiään levittelemään ja päästeli kovaa kohisevaa ääntä. Pappa piti mun talutushihnaa tiukalla. Ilman sitä en ole ihan varma olisinko menny kohti vai ihan vastakkaiseen suuntaa. Ei tos oikein tienny mitä pitäis ajatella."
"Päätin ottaa tuumaustauon. Kävelin silleen muina kissoina siin rannalla. No tää kaverikin rauhottui. Päätin näyttää sille, ettei musta mitään harmia sille ole ja kävin maata vasten. Silleenhän me kissat tehdään, kun me halutaan et toinen tietää et meillä on ihan hyvät aikeet."

"No nih! Löytyi yhteinen kieli: Böödi joka osaa kissaa - jes! Loppupeleissä kaikki meni hienosti. Mun viesti ymmärrettiin oikein.
Mamma sivummalta kuvas pienen videon pätkän kun me tän herran kanssa toisiamme katseltiin.
Kai sillä kaverillakin alkoi jalat jo vähän väsyyn, ainakin se niitä kovasti tossa videolla venyttelee."



"Niin me siitä sitten lähdettiin eri suuntiin. Erottiin ystävinä, ainakin omasta mielestäni."

"Kiitin pappaa taustatuesta ja jatkettiin sit matkaa kohti uusia seikkailuja."

"Oikein mukavaa alkavaa viikkoa, pyysi mamma ja pappa teille sanomaan. 
Me mennään nyt kattoon Voitolla yöhön."